Varas vei seurakuntamme soittimet ja ihmeellisellä salapoliisityöllä saimme ne takaisin

Cúcuta 9/2009

Emme ole voineet pitkään aikaan lähettää rukouskirjeitämme, joten tämäkin tapahtuma ajoittuu noin 5kk sitten huhtikuulle 2009.

Seurakunnallamme painotetaan ylistystä ja lähetystyötä. Pamplonassa on ylistys kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana paljon. Ylistysryhmässä on mukana: Patiño, Zahir, Pacho, Victor, Raúl ja Alvaro. Pelkkiä miehiä melkein koko seurakuntamme. Olemme ostaneet Jumalan armosta pikkuhiljaa soittimia: rummut, kaksi kitaraa ja kaikenlaisia "tykötarpeita, kuten mikrofonit ja vahvistimet. Zahir on jo säveltänyt ja sanoittanut omiakin ylistyskappaleitaan ja esittänyt niitä seurakunnassa sekä Pamplonan keskuspuistossa eräässä kristittyjen ylistystapahtumassa.

Huhtikuussa 2009 aloitimme yhden torstaikokouksemme melkoisen oudoissa tunnelmissa. Saavuimme seurakunnalle ja näimme kaikkien soittimien olevan poissa. Siinä sitten ihmettelmimme valkoisina hetken ja totesimme, etta varkaita on käynyt seurakunnallamme. Alkukolauksesta päästyämme aloimme pohtimaan, että ketähän instrumentit oikein kiinnostaisivat. Lopulta päädyimme Migueliin, joka "oli tullut uskoon" muutama kuukausi sitten ja hävinnyt sitten omia teitään huumeongelmiin. Hän oli palannut kokouksiin muutaman ystävänsä kanssa kaksi viikkoa ennen soittimien häviämistä.

Sunnuntaikokouksessa ennen soittimien häviämistä Miguel oli ihmetellyt kovasti miten upeita instrumentteja meillä on ja nojaili koko illan erään oven edessä, jota emme normaalisti käytä. Hän oli avannut yhden varmuuslukon ja kokouksen jälkeen hänellä oli suora ja vapaa pääsy hakemaan soittimet tuon oven kautta.

Melkoinen salapoliisi työ alkoi yhdessä Pamplonan siviili poliisin kanssa.

William Barbosan tuki seurakunnallamme Pamplonassa

4.9.2009

Tervehdys Kolumbiasta!

Asumme nykyään Cúcutassa noin 2 tunnin matkan päässä Pamplonasta, mutta jatkamme edelleen seurakunnan paimenina Pamplonassa. Kerromme uudesta tilanteestamme seuraavassa blogissamme.

Rukouskirjeemme ovat muuttuneet blogiksi, josta voit käydä kurkkaamassa lähetystyötoimintaamme Pohjois-Kolumbiassa aivan Venezuelan rajalla. Lähetämme blogitekstejä myös sähköposti-listalaisillekin. Lyhyenä selvityksenä millaista seurakuntatyötä teemme, kerromme hieman Pamplonan työmme alusta.

Comunidad Cristiana de Fe seurakunnan Pamplonan osasto, tai Pamplonan pisteköhän se on oikeampi tapa sanoa, syntyi 2.4.2006, kun Bogotan Pastorimme Eduardo del Castillo siunasi Raulin Pamplonan pastoriksi. Kuvassa olemme 2-vuotiaan Onnimme kanssa ja Pastori Eduardo sinivioletissa paidassaan kodissamme, jossa aloitimme kokoukset Pamplonassa. Jo toukokuussa 2006 pystyimme vuokraamaan seurakuntamme toiminnalle pientä ja kaunista tilaa, jossa toimimme edelleenkin.

Hengellinen työ on suuri Jumalan etuoikeus, hyvin värikästä elämää, mutta samalla myös raskasta. Olemme rukouskirjeissämme kertoneet hyvinkin värikkäistä jopa vaarallisista tilanteista. Niistä kerromme myös blogissamme. Tässä "numerossa" kerromme ystävästämme William Barbosasta, joka on tukenut työtämme.

William Barbosa on Raúlin eräänlainen hengellinen isä. Raúl on tuntenut Williamin siitä lähtien, kun tuli uskoon eli vuodesta 1985. William on erään kolumbialaisen hengellisen lehden 'Nuevos Tiempos' ministerioevangelistico@periodiconuevostiempos.com päätoimittaja. William Barbosalla on Jumalalta saatu hieno lahja henkien vapauttamisen ja sisäisen parantumisen alueella. Hänellä on myös lahja opettaa Raamattua selkeästi. William on noin 60-vuotta vanha ja melkoisen "low-profile" ihminen luonteeltaan, ei siis etsi skandaaleja, vaikka elää hyvinkin värikästä hengellistä elämää.

William Barbosa matkaa Bogotasta Pamplonaan yöbussilla. Matka kestää noin 12 tuntia. Hän asuu meillä ja yleensä hän on ollut noin viikon verran kullakin lähetysmatkallaan. William opettaa seurakunnalla, tapaa ihmisiä, rukoilee heidän puolestaan ja palvelee heitä sielunhoidollisesti.

Aivan Williamin (kuvassa) ensimmäisellä vierailulla eräs mies tuli rukoiltavaksi. Hänen uskoontullut poikansa oli innostanut hänet tulemaan seurakuntaan. William rukoili tuon miehen puolesta, erityisesti, että pääsisi irti tupakoinnista. Mies lähti seurakunnan kokouksen jälkeen kotiin ja sinne päästyään yski, yski, yski ja sylki limaa suustaan monen tunnin ajan. Seuraavana aamuna hän ei enää polttanutkaan normaalia aamutupakkaansa. Tuosta illasta lähtien tämä mies (nimeltään Victor) ei ole polttanut. Tapahtuma sai Victorin uskomaan, että on todellakin olemassa Jumala, joka tekee ihmeitä, rakastaa meitä ja osoittaa rakkautensa aivan jokapäiväisissä asioissa.

William Barbosa sanoo: "On olemassa kaksi tärkeää elementtiä, joiden kautta voin tuntea Jumalan ja totuuden: Raamattu (kirja, joka kestää tieteellisen tutkimuksen analyysin) ja oma henkilökohtainen kokemukseni, joka on mahdollistanut varmistaa Jumalan sekä Raamatun totuuksien olemassaolon".

Siunaamme William Barbosaa ja hänen suurta sydäntään ja rakkautta Jumalan työtä kohtaan. Tahdomme työssämme panostaa seurakuntalaistemme syvään hengelliseen kasvuun - kasvatamme hengellisiä juuria, jotta kasvu "ylöspäin" voi olla vankkaa ja kestävää.

Rakas esirukoilija ja tukijamme - "Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa" (Fil.4:7).

Raúl, Päivi, Onni ja Roni

Mejiat lokakuun alussa 2008 Pamplonan kodissa

21.6.2008

Tässä me olemme Raúl, Roni, Päivi ja Onni lokakuun toisena päivänä 2008 Pamplonan kodissamme, Pohjois-Kolumbiassa. Monenlaista on tapahtunut elämässämme ja hengellisessä työssämme, josta haluamme sinulle kertoa tässä blogissa. Haluamme tulevien sivujen olevan sinulle seikkailu kanssamme Jumalan kädellä. Olemme käyneet läpi sekä vaikeita että ihania asioita, ja voimme sanoa, että "Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka Hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut" (Room. 8:28).